Lapsuuden perheen päihdeongelmat voivat vaikuttaa koko elämän ajan

Raskaimman taakan vanhemman päihteidenkäytöstä kantaa aina lapsi. Lapsen näkökulmaan ja mielipiteisiin pitää siksi suhtautua erityisen vakavasti.

Lapset ja runsas päihteiden käyttö eivät sovi yhteen. Vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö saattaa vaikuttaa lapseen koko hänen elämänsä ajan.

Runsaan päihteidenkäytön seurauksena lapsi voi tulla torjutuksi ja laiminlyödyksi monella tavalla. Lapsen mukautumista päihdeperheessä vallitseviin olosuhteisiin on pidetty uhkana hänen kehitykselleen, koulussa menestymiselleen ja terveydelleen.

Lapsinäkökulman kannalta on tärkeää huomata, että lapsen kokemukset ja näkökulma asioista voivat poiketa aikuisten näkökulmista. Perhettä ei pitäisikään yksioikoisesti olettaa yhtenäiseksi yksiköksi, jossa kaikki ovat samaa mieltä. 

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien vanhempien kanssa eläneet ihmiset ovat kertoneet, että heille lapsuudenperhe oli ristiriitojen ja erimielisyyden paikka.

 

Lapsen turvattomuus siirtyy sukupolvien ketjussa 

Joskus tapa käyttää ongelmallisesti päihteitä siirtyy sukupolvelta toiselle.  Sukupolvien ketjussa siirtyvät tavat ovat kuitenkin vain yksi osa ongelmasta.

Suomessa noin joka kymmenes lapsi elää perheessä, jossa käytetään liikaa päihteitä. Tilanne on ollut samanlainen jo pitkään. On laskettu, että noin 400 000 suomalaista kantaa päihteiden ongelmakäytön haittoja mukanaan. Päihteitä ongelmallisesti käyttävässä perheessä kasvamista voidaan kutsua jo kansanterveysongelmaksi.

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien vanhempien kanssa kasvaneiden lasten elämässä korostuu turvattomuuden, pelon ja yksinäisyyden tunteet. Monet lasten kokemista haitoista seuraaavat heitä vielä aikuisuudessakin. 

Päihteiden varjossa elävien lasten inhimillisen hädän lievittämiseen, sukupolvien ketjuuntumisprosessien katkaisemiseen, lasten hätään ja huostaanottojen ehkäisemiseen tarvitaan paitsi teoreettista myös käytännössä kehittynyttä erityisasiantuntijuutta.